Hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät, että jäsenet tarvitsevat entistä enemmän apua ja kumppanuutta työelämäasioissa. Jo ammattiliiton jäsenyys on tapa vaikuttaa. Kirjoittajana Amalia Poutanen, yksityissektorin neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisaloista.

 

Viime perjantaina (16.6.) julkaistiin maan hallitusohjelma. Hallitusohjelmassa on useita työelämää koskevia kirjauksia ja näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena onkin muuttaa työelämän lainsäädäntöä ja myös sosiaaliturvaa monin eri tavoin.

Palkansaajien näkökulmasta nyt esille tuodut mahdolliset muutokset eivät vaikuta valoisilta. Esimerkiksi työntekijän henkilöperusteista irtisanomista halutaan helpottaa niin, että jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy (vrt. nyt: painava ja asiallinen syy), vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ei enää tarvittaisi perustetta (vrt. nyt: työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi, jos perustetta määräaikaisuudelle ei ole) ja ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Lisäksi lakko-oikeutta halutaan rajata. Edellä mainittujen lisäksi hallitusohjelmakirjauksissa on monia muita työelämäkirjauksia.

Onkin jo todettu, että palkansaajien näkökulmasta hallitusohjelman työelämäkirjaukset vaikuttavat siltä, että työntekijän asemaa heikennettäisiin merkittävästi suhteessa työnantajaan ja myös laajemmin yhteiskunnassa.

Ammattiliiton jäsenyys on aina ollut sekä yksilölle turvaa tuova tekijä että yhteiskuntaa vakauttava voima.

Ammattiliiton jäsenyys on aina ollut sekä yksilölle turvaa tuova tekijä että yhteiskuntaa vakauttava voima. Kattava ja laadukas jäsenistön edunvalvonta on ammattiliittona toimintamme ydin. Vuoden 2022 aikana työsuhdeneuvontaamme tuli lähes 7000 käsiteltävää asiaa. Jäsenten yhteydenottojen määrä oli korkeampi, sillä yhteen asiaan saattoi kuulua useita asioita. Olemme edunvalvontatiimissämme huomanneet, että jäsenistön työelämäkysymykset ovat monimuotoistuneet: niitä on tarkasteltava useista eri näkökulmista neuvontaa annettaessa. Uuden hallitusohjelman ja mahdollisten työelämäuudistusten myötä kysymykset eivät varmasti muutu yksiselitteisimmiksi. Neuvontaa ja apua tarvittaneen työelämäasioissa jatkossa nykyistä enemmän.  Ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, on työntekijä jatkossa entistä enemmän yksin, kun aletaan esimerkiksi hakea tulkintaa siitä, mikä on ”asiallinen syy” irtisanomiselle.

Ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, on työntekijä jatkossa entistä enemmän yksin, kun aletaan esimerkiksi hakea tulkintaa siitä, mikä on ”asiallinen syy” irtisanomiselle.

Huomionarvoista myös on, että ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat lakia paremmat työehdot. Hallitusohjelmassa todetaan, että ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu – toisin sanoen lainsäädäntöä heikennettäessä ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten merkitys hyvien työehtojen turvaajana korostuu.

Suomen työmarkkinoiden neuvottelutoiminta rakentuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteille, joiden mukaan työelämää kehitetään kolmikantaisesti työnantajien, palkansaajien ja maan hallituksen kesken. Yhteisen työelämän kehittämisen nähdään tuovan vakautta ja tuottavuutta yhteiskuntaan. Keskusjärjestömme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa, että yhdessä kehittämisen ja sopimisen kulttuuri näyttää unohtuneen hallitusohjelman tekijöiltä.

Jos hallitusohjelmaan nostetut työelämäuudistukset eivät tunnu hyviltä, on syytä pohtia omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen kanavan vaikuttaa ja toimia paremman työelämän eteen. Jäsen voi esimerkiksi ottaa yhteyttä liiton asiantuntijoihin ja kertoa työelämän havainnoistaan ja näitä havaintoja hyödynnetään vaikuttamistyössä. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen tarjoaa myös monia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kuten neuvottelu- ja toimikuntatyöskentelyn, jossa liiton aktiivit suunnittelevat ja kehittävät liiton toimintaa.

Huomionarvoista myös on, että ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat lakia paremmat työehdot.

On hyvä muistaa, että jo pelkkä jäsenyys on tapa vaikuttaa: ammattiliiton jäsenyys on kannanotto työelämää koskevien oikeuksien puolesta. Muuttuvan työelämän haasteissa ammattiliitto on myös asiantunteva kumppani ja avun tarjoaja.

Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen
Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen

Ajankohtaista

Myönsimme apurahaa museoalan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opinnäytetöihin

Kirjoittajalta MAL | 14.1.2021

Myönnämme kerran vuodessa haettavaa apurahaa jäsenille täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä opinnäytetyöhön. Vuonna 2020 apurahaa myönnettiin muun muassa erityispedagogiikan ja aluetieteen opintoihin, kirjansidontakurssille sekä museoalan opinnäytetöihin.

Lue lisää

KUMUsta kuuluu! -podcastissa monimuotoinen museoala: haastattelussa MALn Heta Hedman

Kirjoittajalta MAL | 4.12.2020

Järjestökoordinaattorimme Heta Hedman vieraili Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelman KUMUsta kuuluu! -podcastissa kertomassa museoalan kuulumisista.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Museoalan ammattiliiton lausunto kulttuurialan eettisestä toimielimestä

Kirjoittajalta MAL | 25.11.2020

Museoalan ammattiliitto pitää tärkeänä, että Kulttuurialan eettinen neuvosto perustetaan ja siten kehitetään alan eettistä toimintaa freelance-, valtio-, kunta- ja säätiöpuolella. Keskeistä on toimintakulttuurin tervehdyttäminen hyvän johtamiskulttuurin kautta.

Lue lisää

Rovaniemeläinen Tuire Eilittä jatkaa Akavan Erityisalojen puheenjohtajana, myös MALn puheenjohtaja jatkaa hallituksessa

Kirjoittajalta MAL | 16.11.2020

Tuire Eilittä valittiin Akavan Erityisalojen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. – Naisvaltaisten alojemme osaajia tulee arvostaa enemmän ja tämän on näyttävä myös palkassa, Tuire Eilittä sanoo.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Kysely museo-oppaille 2020

Kirjoittajalta MAL | 16.11.2020

Haluamme kartoittaa museo-oppaiden nykytilannetta ja saada eväitä opastyön edunvalvontaan, jotta voimme kehittää alan työoloja. Kyselymme on suunnattu museo-oppaille, jotka opastavat tällä hetkellä tai joilla on viimeaikaista opastuskokemusta museokentältä.

Lue lisää
Henkilö selaa arkiston kansioita.

Kuntavaaliteemat Akavan Erityisaloilta: Hyvän hallinnon ja kulttuuripalvelujen merkitys esiin

Kirjoittajalta MAL | 11.11.2020

Asiantuntevasti tuotetut kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja hallintopalvelut parantavat kuntalaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa.

Lue lisää

Museoalan ammattiliitto osallistui kulttuuriministerin pyöreän pöydän keskusteluun

Kirjoittajalta MAL | 6.10.2020

MAL kutsuttiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyöreän pöydän ääreen 16.9.2020 keskustelemaan taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä. Korostimme erityisesti museoalan lyhyen ja pitkän aikavälin lisärahoitustarpeita.

Lue lisää
logokuva

MALn vuosikokous valitsi uudet luottamushenkilöt 2020 – 2022

Kirjoittajalta MAL | 24.9.2020

MALn sääntömääräinen vuosikokous 23.9.2020 vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja taseen, ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous hyväksyi vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kokous myös päätti jäsenmaksun vuodelle 2021.

Lue lisää

Moikka maailma!

Kirjoittajalta MAL | 16.9.2020

Tervetuloa WordPressiin. Tämä on ensimmäinen artikkelisi. Muokkaa sitä tai poista se ja aloita kirjoittamaan!

Lue lisää

Akavan Erityisalat: Veikkaustuottojen pudotus kompensoitava; ei herätetä aktiivimallia

Kirjoittajalta MAL | 4.9.2020

Budjettiriihessä leikkausuhan alla on kansalaisten hyvinvointia edistävä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö, jota tulisi rahoittaa pelituottojen sijaan budjettivaroin. Akavan Erityisalat toivoo, että rahapelien ja yleishyödyllisten palvelujen kytkös purettaisiin.

Lue lisää
ammattilainen mal moniosaaja museoala työyhteisö työyhteisötaidot